 |
| Lähde: Plutchik wheel of Emotion. |
Jokaisella meistä on yksilöllisiä tunteita ja yhdellä hetkellä satojen tunteiden kirjo voi vallata meidät. Todellisuudessa tunteet ohjaavat toimintaamme enemmän kuin järki, halusimmepa tai emme (Kuisma, 2013). Sekä työelämän että yksityiselämän kannalta omien tunteiden johtaminen on yksi tärkeimmistä taidoista, koska ilman tietoista tunteiden johtamista voi käydä niin, että voimakkaat tunteet johtavatkin meitä (Ristikangas & Grünbaum, 2014, 160).
Tunteiden tiedostamisen ja hyväksymisen kautta tunteiden hallintaan
Omien tunteiden johtamisesta on monia hyötyjä, sillä esimerkiksi tohtori Gustafsbergin mukaan tunteiden oikea käsittely voi vaikuttaa resilienssikykyymme eli kykyymme palautua vastoinkäymisistä (Gustafsberg, 2019). Tärkeä askel omien tunteiden johtamiseen on tunteiden tiedostaminen (Suomen Mielenterveys Ry, 2019). Seuraavan kerran kun kohtaat voimakkaan tunteen, pysähdy coachaamaan itseäsi: ”Miksi tunnen näin? Mitä tämä kertoo?”.
Keskity hengittämään ja tutkimaan tunteen aiheuttamaa reaktiota. Miltä tunne tuntuu? Tunteen nimeäminen on tärkeää tunnereaktion käsittelyn edesauttamiseksi (Suomen Mielenterveys Ry, 2019). Tunteen ymmärtäminen edellyttää, että rentoutuu, hyväksyy tunteen ja löytää syyn sille. Tätä kautta myös omiin tunteisiin voi oppia vaikuttamaan ja hallitsemaan niitä.
Sekä negatiivisten että positiivisten tunteiden käsittely on tärkeää
Negatiivisten tunteiden käsittely voi olla vaikeaa, koska ihminen voi joutua niitä kohdatessaan ”tunnekaappauksen” valtaan (Ristikangas & Grünbaum, 2014, 155). Tällöin seurauksena voi olla pakene tai taistele -reaktio. Kuitenkin erityisesti tällaisten tunteiden käsittely on ratkaisevaa, sillä ne voivat oikein käsiteltynä vapautua voimavaraksi (Rantanen, 2013, 12). Itse näen asian niin, että kun hyväksyy ja tunnistaa omat negatiiviset tunteet sekä puhuu niistä avoimesti muille, ne myös hälvenevät. Näin pyrin itsekin elämässäni tekemään. Jos taas puolestaan tukahduttaa tunteen eikä käsittele sitä, tunne pysyy sisällä paljon pidempään ja jossain vaiheessa räjähtää ulos.
Kriittisenä ihmisenä puolestaan positiivisten tunteiden tunnistaminen on minulle vaikeaa. Negatiivisten tunteiden käsittelyn lisäksi olisikin tärkeää oppia kiinnittämään huomiota positiivisiin tunteisiin, koska silloin ne myös vahvistuvat (Kuisma, 2013). Positiivisia tunteita voi oppia johtamaan yksinkertaisillakin teoilla, esimerkiksi hymyilemällä ja käyttäytymällä ikään kuin olisi iloinen (Haaga-Helia, 2019). Ajatus kuulosti aluksi absurdilta, mutta kokeiltuani sitä, huomasin todellakin olevani paljon positiivisempi!
Tunnejohtaminen työelämässä
Tunteita ei voi riisua työpaikallakaan. Surullinen fakta kuitenkin on, että työpaikoilla tunteita joutuu usein tukahduttamaan (Kangasluoma, 2019). Huomasin tämän entisessä työpaikassani, missä esimiehelle tunteista puhuminen oli vaikeaa. Mielestäni tunteista pitäisi pystyä puhumaan rakentavasti, koska se vähentää stressiä. Johtamisessakin pitäisi olla emotionaalista empatiaa ja esimiehen pitäisi oppia tiedostamaan omat tunteet ja kuunnella myös muiden tunteita. Tunnejohtaminen ei ole mitään hölynpölyä, vaan yrityksen ilmapiiri vaikuttaa jopa sen liiketulokseen (Haaga-Helia, 2019). Itselleni esimerkiksi entisen työpaikan huono ilmapiiri oli yksi syy päätökseeni irtisanoutua.
Siispä kannustankin kaikkia tunnistamaan tunteitaan ja puhumaan niistä - sillä puhumme tunteista aivan liian vähän.
Lähteet
Kuisma, Pirjo. 2013. Huomioi työhteisön tunteet. Uusi Kaiku. Luettu 24.9.2019: http://uusikaiku.fi/huomioi-tyoyhteison-tunteet/
Gustafsberg, Harri. 2019. Mitä on resilienssi ja miten sitä kehitetään, Harri Gustafsberg? Youtube. Katsottu 24.9.2019: https://www.youtube.com/watch?v=S_fqsSc8BRE
Ristikangas, Marjo-Riitta & Grünbaum, Leni. 2014. Valmentava esimies. Onnistumisia palvelevat positiot. Talentum Pro.
Suomen Mielenterveys ry. 2019. Tunteen kohtaaminen. Luettu 24.9.2019: https://mieli.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/tunnetaidot/tunteen-kohtaaminen
Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu. 2019. Luentomateriaalit. Luettu 24.9.2019.
Rantanen, Jarkko. 2013. Vaikuta tunteisiin! Talentum Pro.
Kangasluoma, Laura. 2019. "Empatia voi olla katastrofaalista", sanoo tutkija tunteista työpaikalla. Luettu 24.9.2019: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/empatia-voi-olla-katastrofaalista-sanoo-tutkija-tunteista-tyopaikalla/c98c35ec-90c8-46bd-9533-b5577bb5da94
Hei Senja! Mahtavaa, että löysit coaching näkökulman omien tunteiden tarkastelulle. Ikävää, että olet joutunut entisessä työssäsi kokemaan tunteettomuutta. Mielestäni teit oikein irtisanoutuessasi, ansaitset parempaa! Olen itsekkin sitä mieltä, että tunteet tekevät meistä itsejämme ja niiden näyttäminen ei pitäisi olla kiellettyä.
VastaaPoistaOlipa mukavaa lukea, että olet harjoitellut positiivisten tunteiden havaitsemista ja hymyilyä. :D Pienet kokeilut/eksperimentit ovat mainioita. Näistä voi oppia paljon hyödyllisiä asioita itselleen. Sinulla oli todella loistava blogi, jossa olet yhdistänyt omaa pohdintaasi ja kerroit käytännön kokeiluistasi ja peilasit sitä lähteisiin.
VastaaPoistaTunteiden tukahduttaminen työpaikalla on harmittavaa. Olisi hyvä, jos tunteiden hallintaan ja niiden tunnistamiseen olisi enemmän aikaa panostaa, niin välttyisimme monilta väärin ymmärryksiltä työpaikoilla.
VastaaPoista