tiistai 3. syyskuuta 2019

Coachaus – tie kohti onnistumisia ja kehittymistä


Oletko koskaan miettinyt, kuinka hyvä olet esittämään kysymyksiä? En minäkään, ennen kuin otin ensimmäisen askeleen coachaukseen viime tunnilla. Viitekehyksen coachaukselle tuli kertomaan tunnin vierailija, vuoden 2018 coach, Maarit Tiililä. Tiililä avasi coachingin periaatteita ja hyötyjä. Coachauksen hyödyt ovat mielestäni aika mahtavat – yksilön kehittymisen lisäksi coach auttaa pysähtymään ja oivaltamaan sen, mikä on kaikista tärkeintä juuri itselle. Miten tämä kaikki tapahtuu?

Coachingin lähtökohtana on asenne

Coachingin lähtökohtana on perustan ja yhteistyösuhteen luominen, johon kuuluu luottamuksen rakentaminen (ICF, 2016). Tiililälle coaching on asenne, ”mindset”, jossa uskotaan toisen ihmisen vahvuuksiin ja voimavaroihin. Coachin tarkoitus ei ole kertoa toiselle mitä tämän tulisi tehdä, vaan auttaa tätä itse oivaltamaan omat vahvuutensa tavoitteen saavuttamiseksi (Business Coaching Institute, 2019). Tiililän mukaan coachingin perusperiaate on osata kuunnella, kysyä, kommunikoida ja olla kokonaisvaltaisesti läsnä. On myös osattava asettaa itsensä niin ikään sivuun.

Nämä taidot eivät mielestäni ole suinkaan itsestäänselvyyksiä, sillä koen, että kuunteleminen on vaikeaa ilman taipumusta subjektiivisuuteen. Harjoittelimme tunnilla ensimmäistä kertaa coachausta, mikä oli haastavampaa kuin olin kuvitellut. Harjoitellessa aloin helposti johdattelemaan kysymyksillä. Todellisuudessa johdattelevien kysymysten tavoitteena ei ole kysyä, vaan ne ovat kysymykseksi puettuja omia mielipiteitä (Grünbaum & Ristikangas 2016, 61). Harjoituksessa aloin tahtomattakin pyörittelemään päässäni, mitä kaikkia neuvoja voisin tarjota, vaikka tavoitteena on saada coachattava itse oivaltamaan.


 
                                 Kuvan lähde: 3 Ways To Listen To Prospects And Collect Actionable Data
 

Kuunteleminen – yksi coachingin ydintaidoista

Sanomattakin lienee selvää, että kuunteleminen tuotti vaikeuksia, kun piti jatkuvasti ennakoida, ettei vahingossa lipsauttaisi suljettua kysymystä avoimen sijaan. Tajusinkin, kuinka huonosti osaan lopulta kuunnella puheen todellista sisältöä. Miten siis oppia kuuntelemaan? Yksi keino oman ymmärryksen testaamiseen on sanallinen peilaaminen. Peilaamalla kerrotaan toisen tarina uudestaan niin kuin sen on ymmärtänyt, mikä antaa myös mahdollisuuden korjata väärinymmärrykset (Grünbaum & Ristikangas 2016, 47).

Valmentava esimies voi johtaa parempiin tuloksiin
                            
Työelämän ja esimiestyön kannalta coachaus on mielestäni esimiehen työkaluna erittäin hyödyllinen. Grünbaumin ja Ristikankaan (2016, 27) mukaan coachaava esimies voi toiminnallaan oivalluttaa johdettaviaan löytämään vahvuutensa ja käyttämään koko potentiaalinsa yhteisen tavoitteen eteen. Coachingin tarve työelämässä tulee varmasti kasvamaan ja sitä voi käyttää esimerkiksi sitouttamiseen. Mielestäni kuunteleminen on esimiehen tärkeimpiä taitoja. Jos oma esimies ei kuuntele, ei oikein itsekään koe erityistä tunnesidettä työpaikkaa kohtaan.

Olisi hienoa jos kurssin aikana saan coachauksen kautta toisen oivaltamaan voimavarat kohti tämän tavoitetta, mutta vielä coachaus ei ole täysin hanskassa. Ensimmäisestä coachauskerrasta heräsi ajatus, että coachausta voi myös käyttää itsensä johtajuuden apuna kysymällä itseltään coachattavia kysymyksiä. Aionkin tehdä tätä aktiivisen kuuntelun harjoittelun lisäksi.

Lähteet

Business Coaching Institute. 2019. "Mitä coaching on?" Luettavissa 3.9.2019: https://www.bci.fi/mita-coaching-on/ 

Grünbaum, Leni & Ristikangas, Marjo-Riitta. 2016. Valmentava esimies. Alma Talent. Helsinki.

International Coach Federation. 9/2016. Ammattimaisesti toimivan coachin ydintaidot.  Luettavissa 3.9.2019: https://www.icffinland.fi/coachin-ydintaidot/


Tiililä, Maarit. 29.8.2019. Asiantuntijaluento. Helsinki.








5 kommenttia:

  1. Moikka Senja! Hienoa, että toit kirjoituksessasi esille vahvasti, kuinka tärkeää kuunteleminen on. Miten voimme kehittää itseämme saati auttaa toista kehittymään, jos emme kykene kuuntelemaan ja keskittymään täydellisesti siihen, mitä toinen sanoo.
    Coachaus harjoituksissa huomasin itsekkin, kuinka vaikeaa on olla täysin avoimena toisen kuuntelemiselle ja pyrkiä olemaan johdattelematta keskustelua, kun aivot prosessoivat lakkaamatta, "Mitä seuraavaksi kysyn?".
    Loppuun on vielä sanottava, että mahtavaa, että oivalsit, kuinka voit harjoittaa coachausta itsesi kanssa! :)

    VastaaPoista
  2. Olitpa napannut hyviä oivalluksia itsellesi kuten tämän: "Todellisuudessa johdattelevien kysymysten tavoitteena ei ole kysyä, vaan ne ovat kysymykseksi puettuja omia mielipiteitä." ja sanallisen peilauksen taito sekä itsesi coachaaminen kysymysten kautta. Loistavaa!

    VastaaPoista
  3. Hei, tarkista vielä tuo kuvan (3 Ways To Listen To Prospects And Collect Actionable Data) liittäminen blogiisi. Tällä hetkellä se on rikki eli ei näy meille.

    VastaaPoista
  4. Moikka! Mukava ajatuksia herättävä kirjoitus. Pidin erityisesti lopusta missä kerroit että coachauksesta voisi olla hyötyä myös itsensä johtamisessa. Tämä pitää varmasti paikkansa! -Elli-Noora

    VastaaPoista
  5. Hei,
    Ihanasti kuva toi blogiin väriä ja samalla asiaa!Ihanasti toit omia ajatuksia esille, niitä oli todella kiva lukea. Ja samaa mieltä, tuosta, että coaching voi olla avain asemassa itsensä johtamisessa

    VastaaPoista

Stressin estäminen

Vaikka kuinka hyvä itsensä johtaja oletkin, olet luultavasti ajoittain stressaantunut. Stressi yleensä mielletään negatiiviseksi ja jo pelk...