Itsetunto herättää usein mustavalkoisen ajattelumaailman: se on joko hyvä
tai huono. Kuitenkin kun tarkemmin miettii, itsetunto vaihtelee tosi paljon
elämänkokemusten myötä ja se näkyy eri tilanteissa eri tavalla. Lyhyesti
sanottuna itsetunnolla tarkoitetaan jokaisen omaa käsitystä itsestään ja
tietoisuutta omista vahvuuksista ja heikkouksista (Väestöliitto, 2019).
Omassa elämässäni huono itsetunto tulee näkyviin epäonnistuessani, koska monesti keskityn vain etsimään itsestäni syitä epäonnistumisiin ja motivaationi uudelleen yrittämiseen häviää. Olen kuitenkin Variksen (2015) kanssa samaa mieltä, että johtajalla tulee olla hyvä itsetunto ja terve minäkuva, koska eihän muitakaan voi johtaa, ellei tunne itseään. Miten itsetuntoa voi siis parantaa?
Omassa elämässäni huono itsetunto tulee näkyviin epäonnistuessani, koska monesti keskityn vain etsimään itsestäni syitä epäonnistumisiin ja motivaationi uudelleen yrittämiseen häviää. Olen kuitenkin Variksen (2015) kanssa samaa mieltä, että johtajalla tulee olla hyvä itsetunto ja terve minäkuva, koska eihän muitakaan voi johtaa, ellei tunne itseään. Miten itsetuntoa voi siis parantaa?
 | |||||||
| Lähde: Chibird.com |
Positiivinen
asenne itsetunnon lähtökohtana
Hyvällä itsetunnolla on merkittävä vaikutus omaan elämään, koska sillä on vahva yhteys motivaatioon, omaan suoritukseen ja siihen, miten asettaa tavoitteet. Lukemani mielenkiintoisen artikkelin mukaan hyvän itsetunnon omaavat näkevät paljon eri mahdollisuuksia, kun taas ne, joilla on huonompi itsetunto, eivät pysty näkemään niitä epäonnistumisen pelossa. Usein huonon itsetunnon omaaville käy niin kuin usein itsellekin: pysytellään omalla mukavuusalueella eikä yritetä uudelleen epäonnistumisen jälkeen. (Ross 2014).
Hyvällä itsetunnolla on merkittävä vaikutus omaan elämään, koska sillä on vahva yhteys motivaatioon, omaan suoritukseen ja siihen, miten asettaa tavoitteet. Lukemani mielenkiintoisen artikkelin mukaan hyvän itsetunnon omaavat näkevät paljon eri mahdollisuuksia, kun taas ne, joilla on huonompi itsetunto, eivät pysty näkemään niitä epäonnistumisen pelossa. Usein huonon itsetunnon omaaville käy niin kuin usein itsellekin: pysytellään omalla mukavuusalueella eikä yritetä uudelleen epäonnistumisen jälkeen. (Ross 2014).
Vaikka suurin osa itsetunnosta muotoutuu lapsena, voi itsetuntoa tietoisesti
kehittää. Ratkaisevana tekijänä itsetunnon kannalta on positiivinen asenne. Positiivinen
kuva itsestä lisää itsevarmuutta. Tällaisen asenteen omaava henkilö menee rohkeasti
kohti tavoitettaan täydellä potentiaalilla, koska hän ei ajattele, että
epäonnistuminen on todennäköisin lopputulos. Positiiviset ihmiset myös
onnistuvat tavoitteiden saavuttamisessa todennäköisemmin kuin huonon itsetunnon
omaavat. (Ross, 2014). Yksi tapa asennoitua positiivisesti on vaikkapa suhtautua
jokaiseen päivään uutena mahdollisuutena.
Kasvaminen syntyy epäonnistumisista
Hyvän itsetunnon rakentaminen vaatii sen, että yksilö menee mukavuusalueensa ulkopuolelle ja aktiivisesti pyrkii muuttamaan ajatusmaailmaansa, arvojaan ja minäkuvaansa (Ross, 2014). Jo pelkästään se, että on tietoinen eri vaihtoehdoista, on askel eteenpäin. Onkin tärkeä oppia haastamaan itseään ja asettamaan tavoitteita, sillä onnistumiset ja oppiminen kasvattavat itsetuntoa.
Hyvän itsetunnon rakentaminen vaatii sen, että yksilö menee mukavuusalueensa ulkopuolelle ja aktiivisesti pyrkii muuttamaan ajatusmaailmaansa, arvojaan ja minäkuvaansa (Ross, 2014). Jo pelkästään se, että on tietoinen eri vaihtoehdoista, on askel eteenpäin. Onkin tärkeä oppia haastamaan itseään ja asettamaan tavoitteita, sillä onnistumiset ja oppiminen kasvattavat itsetuntoa.
Omasta kokemuksesta sanottuna ajatusmallien muuttaminen vaatii jatkuvaa työstämistä.
Olen taipuvainen ruoskimaan itseäni liikaa epäonnistumisista, mutta
positiivisen asenteen kasvattamiseksi voisi esimerkiksi jatkossa kehua itseä
pienistäkin saavutuksista eikä aina olla niin rankka itseään kohtaan. Epäonnistumisilta
ei kukaan voi välttyä, mutta suhtautuminen niihin riippuu yksilöstä. Jos ei yritä uudelleen epäonnistumisen jälkeen, ei voi myöskään oppia mitään. Jos
johtaja ei osaa oppia omista epäonnistumisistaan, en usko, että hän pystyy
suhtautumaan oikein toistenkaan virheisiin. Oppiakseen hyväksi johtajaksi onkin
käytävä läpi vaikeita asioita ja epäonnistumisia (Sydänmaanlakka, 2004, 171).
Motivoivien asioiden merkityksellisyys
Kannattaa siis rohkeasti etsiä asioita, jotka motivoivat, sillä onnistumiset ovat tärkeitä itsetunnon parantamiseksi. Motivoivia asioita voi olla vaikkapa uusi työ, harrastus, opiskelu tai muiden auttaminen. Olisi hyvä panostaa asioihin, joiden lähteenä on sisäinen motivaatio, eli se, että kokee tekemisen itselleen palkitsevana ja tekee niitä omasta ilosta eikä ulkoisista palkkioista kuten rahasta (Terveysverkko, 2019). Kun tekee jotain mukavaa, tarttuu samalla mukaan positiivinen asenne ja huomaakin pääsevänsä kohti tavoitteitaan. Tällöin myös itsetunto kohenee ja liikkuu eteenpäin matkalla kohti itsensä johtajuutta!
Motivoivien asioiden merkityksellisyys
Kannattaa siis rohkeasti etsiä asioita, jotka motivoivat, sillä onnistumiset ovat tärkeitä itsetunnon parantamiseksi. Motivoivia asioita voi olla vaikkapa uusi työ, harrastus, opiskelu tai muiden auttaminen. Olisi hyvä panostaa asioihin, joiden lähteenä on sisäinen motivaatio, eli se, että kokee tekemisen itselleen palkitsevana ja tekee niitä omasta ilosta eikä ulkoisista palkkioista kuten rahasta (Terveysverkko, 2019). Kun tekee jotain mukavaa, tarttuu samalla mukaan positiivinen asenne ja huomaakin pääsevänsä kohti tavoitteitaan. Tällöin myös itsetunto kohenee ja liikkuu eteenpäin matkalla kohti itsensä johtajuutta!
Lähteet
Ross, Stanley. 2014. "A conceptual model for understanding the process of self-leadership
development and action-steps to promote personal leadership development". Journal
of Management Development, Vol. 33 No. 4. Luettu 15.9.2019.
Luettavissa:
https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/JMD-11-2012-0147/full/html
Suomen Terveysliikuntainstituutti Oy. 2019. "Motivaatio". Luettu 15.9.2019. Luettavissa: https://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/motivaatio/
Sydänmaanlakka, Pentti. 2004. "Älykäs johtajuus". Helsinki: Talentum Media Oy.
Varis, Teija. 30.3.2015. "Asiantuntija listaa: Tällainen on hyvä johtaja".
Helsingin Uutiset. Luettu 15.9.2019. Luettavissa:
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/276190-asiantuntija-listaa-tallainen-on-hyva-johtaja
Väestöliitto. 2019. "Itsetunto". Luettu 15.9.2019. Luettavissa: https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/mina-ja-muut/itsetunto/
Moi Senja!
VastaaPoistaKommentoin jo yhteen blogiin mustavalkoisuus-näkökulmaa asioihin ja siten miten ihminen helposti valitsee yksinkertaiset tavat tulkita asioita, koska ne ovat helpompia käsitellä.
On motivoivaa lukea näitä tekstejä ja huomata miten monella tapaa itsetunnon kehittämiseen voi vaikuttaa. Tärkeintä on kuitenkin tiedostaa missä itsetunnon ja siihen suhtautuvan motivoitumisen kanssa mennään ja uskonkin että tämä on hankalin tehtävä meille kaikille. Itse ajattelin tänä viikonloppuna käyttää yhden iltateehetken siihen että käyn läpi viimeisimpiä asettamian tavoitteita läpi ja peilaan niiden kautta myös itsetuntoon liittyviä kysymyksiä.
Ihanaa viikonloppua Senja!
Loistavaa pohdintaa sinulla. Sen taustalla miten ajattelemme on usein uskomuksia ja se miten uskomme vaikuttaa niin moneen asiaan. Jos uskomme itseemme ja mahdollisuuksiimme, se on meille totta ja lähdemme toimimaan sen suuntaisesti. Jos taas emme usko itseemme tai mahdollisuuksiimme, niin sekin on totta meille ja aiheuttaa toisenlaisia ajatuksia ja toimintaa. Ajatusmallejamme voimme toki muuttaa, mutta joskus sana muutos voi tuntua liian isolta ja siksi esim. kokeilut eli eksperimentit voivat toimia paremmin, koska niissä on ns. lupa myös palata alkuperäiseen malliin, jos uusi tapa ei toimikaan.
VastaaPoista