Kohti tunteiden johtamista

Lähde: Plutchik wheel of Emotion.

Jokaisella meistä on yksilöllisiä tunteita ja yhdellä hetkellä satojen tunteiden kirjo voi vallata meidät. Todellisuudessa tunteet ohjaavat toimintaamme enemmän kuin järki, halusimmepa tai emme (Kuisma, 2013). Sekä työelämän että yksityiselämän kannalta omien tunteiden johtaminen on yksi tärkeimmistä taidoista, koska ilman tietoista tunteiden johtamista voi käydä niin, että voimakkaat tunteet johtavatkin meitä (Ristikangas & Grünbaum, 2014, 160).

Tunteiden tiedostamisen ja hyväksymisen kautta tunteiden hallintaan

Omien tunteiden johtamisesta on monia hyötyjä, sillä esimerkiksi tohtori Gustafsbergin mukaan tunteiden oikea käsittely voi vaikuttaa resilienssikykyymme eli kykyymme palautua vastoinkäymisistä (Gustafsberg, 2019). Tärkeä askel omien tunteiden johtamiseen on tunteiden tiedostaminen (Suomen Mielenterveys Ry, 2019). Seuraavan kerran kun kohtaat voimakkaan tunteen, pysähdy coachaamaan itseäsi: ”Miksi tunnen näin? Mitä tämä kertoo?”.

Keskity hengittämään ja tutkimaan tunteen aiheuttamaa reaktiota. Miltä tunne tuntuu? Tunteen nimeäminen on tärkeää tunnereaktion käsittelyn edesauttamiseksi (Suomen Mielenterveys Ry, 2019). Tunteen ymmärtäminen edellyttää, että rentoutuu, hyväksyy tunteen ja löytää syyn sille. Tätä kautta myös omiin tunteisiin voi oppia vaikuttamaan ja hallitsemaan niitä.


Sekä negatiivisten että positiivisten tunteiden käsittely on tärkeää

Negatiivisten tunteiden käsittely voi olla vaikeaa, koska ihminen voi joutua niitä kohdatessaan ”tunnekaappauksen” valtaan (Ristikangas & Grünbaum, 2014, 155). Tällöin seurauksena voi olla pakene tai taistele -reaktio. Kuitenkin erityisesti tällaisten tunteiden käsittely on ratkaisevaa, sillä ne voivat oikein käsiteltynä vapautua voimavaraksi (Rantanen, 2013, 12). Itse näen asian niin, että kun hyväksyy ja tunnistaa omat negatiiviset tunteet sekä puhuu niistä avoimesti muille, ne myös hälvenevät. Näin pyrin itsekin elämässäni tekemään. Jos taas puolestaan tukahduttaa tunteen eikä käsittele sitä, tunne pysyy sisällä paljon pidempään ja jossain vaiheessa räjähtää ulos.

Kriittisenä ihmisenä puolestaan positiivisten tunteiden tunnistaminen on minulle vaikeaa. Negatiivisten tunteiden käsittelyn lisäksi olisikin tärkeää oppia kiinnittämään huomiota positiivisiin tunteisiin, koska silloin ne myös vahvistuvat (Kuisma, 2013). Positiivisia tunteita voi oppia johtamaan yksinkertaisillakin teoilla, esimerkiksi hymyilemällä ja käyttäytymällä ikään kuin olisi iloinen (Haaga-Helia, 2019). Ajatus kuulosti aluksi absurdilta, mutta kokeiltuani sitä, huomasin todellakin olevani paljon positiivisempi!

Tunnejohtaminen työelämässä

Tunteita ei voi riisua työpaikallakaan. Surullinen fakta kuitenkin on, että työpaikoilla tunteita joutuu usein tukahduttamaan (Kangasluoma, 2019). Huomasin tämän entisessä työpaikassani, missä esimiehelle tunteista puhuminen oli vaikeaa. Mielestäni tunteista pitäisi pystyä puhumaan rakentavasti, koska se vähentää stressiä. Johtamisessakin pitäisi olla emotionaalista empatiaa ja esimiehen pitäisi oppia tiedostamaan omat tunteet ja kuunnella myös muiden tunteita. Tunnejohtaminen ei ole mitään hölynpölyä, vaan yrityksen ilmapiiri vaikuttaa jopa sen liiketulokseen (Haaga-Helia, 2019). Itselleni esimerkiksi entisen työpaikan huono ilmapiiri oli yksi syy päätökseeni irtisanoutua.

Siispä kannustankin kaikkia tunnistamaan tunteitaan ja puhumaan niistä - sillä puhumme tunteista aivan liian vähän.

Lähteet

Kuisma, Pirjo. 2013. Huomioi työhteisön tunteet. Uusi Kaiku. Luettu 24.9.2019: http://uusikaiku.fi/huomioi-tyoyhteison-tunteet/

Gustafsberg, Harri. 2019. Mitä on resilienssi ja miten sitä kehitetään, Harri Gustafsberg? Youtube. Katsottu 24.9.2019: https://www.youtube.com/watch?v=S_fqsSc8BRE

Ristikangas, Marjo-Riitta & Grünbaum, Leni. 2014. Valmentava esimies. Onnistumisia palvelevat positiot. Talentum Pro.

Suomen Mielenterveys ry. 2019. Tunteen kohtaaminen. Luettu 24.9.2019: https://mieli.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/tunnetaidot/tunteen-kohtaaminen

Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu. 2019. Luentomateriaalit. Luettu 24.9.2019.

Rantanen, Jarkko. 2013. Vaikuta tunteisiin! Talentum Pro.

Kangasluoma, Laura. 2019. "Empatia voi olla katastrofaalista", sanoo tutkija tunteista työpaikalla. Luettu 24.9.2019: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/empatia-voi-olla-katastrofaalista-sanoo-tutkija-tunteista-tyopaikalla/c98c35ec-90c8-46bd-9533-b5577bb5da94

Itsetunnon ja motivaation merkitys johtajuudelle

Itsetunto herättää usein mustavalkoisen ajattelumaailman: se on joko hyvä tai huono. Kuitenkin kun tarkemmin miettii, itsetunto vaihtelee tosi paljon elämänkokemusten myötä ja se näkyy eri tilanteissa eri tavalla. Lyhyesti sanottuna itsetunnolla tarkoitetaan jokaisen omaa käsitystä itsestään ja tietoisuutta omista vahvuuksista ja heikkouksista (Väestöliitto, 2019).

Omassa elämässäni huono itsetunto tulee näkyviin epäonnistuessani, koska monesti keskityn vain etsimään itsestäni syitä epäonnistumisiin ja motivaationi uudelleen yrittämiseen häviää. Olen kuitenkin Variksen (2015) kanssa samaa mieltä, että johtajalla tulee olla hyvä itsetunto ja terve minäkuva, koska eihän muitakaan voi johtaa, ellei tunne itseään. Miten itsetuntoa voi siis parantaa?

Lähde: Chibird.com

 

Positiivinen asenne itsetunnon lähtökohtana

Hyvällä itsetunnolla on merkittävä vaikutus omaan elämään, koska sillä on vahva yhteys motivaatioon, omaan suoritukseen ja siihen, miten asettaa tavoitteet. Lukemani mielenkiintoisen artikkelin mukaan hyvän itsetunnon omaavat näkevät paljon eri mahdollisuuksia, kun taas ne, joilla on huonompi itsetunto, eivät pysty näkemään niitä epäonnistumisen pelossa. Usein huonon itsetunnon omaaville käy niin kuin usein itsellekin: pysytellään omalla mukavuusalueella eikä yritetä uudelleen epäonnistumisen jälkeen. (Ross 2014).

Vaikka suurin osa itsetunnosta muotoutuu lapsena, voi itsetuntoa tietoisesti kehittää. Ratkaisevana tekijänä itsetunnon kannalta on positiivinen asenne. Positiivinen kuva itsestä lisää itsevarmuutta. Tällaisen asenteen omaava henkilö menee rohkeasti kohti tavoitettaan täydellä potentiaalilla, koska hän ei ajattele, että epäonnistuminen on todennäköisin lopputulos. Positiiviset ihmiset myös onnistuvat tavoitteiden saavuttamisessa todennäköisemmin kuin huonon itsetunnon omaavat. (Ross, 2014). Yksi tapa asennoitua positiivisesti on vaikkapa suhtautua jokaiseen päivään uutena mahdollisuutena. 

Kasvaminen syntyy epäonnistumisista

Hyvän itsetunnon rakentaminen vaatii sen, että yksilö menee mukavuusalueensa ulkopuolelle ja aktiivisesti pyrkii muuttamaan ajatusmaailmaansa, arvojaan ja minäkuvaansa (Ross, 2014). Jo pelkästään se, että on tietoinen eri vaihtoehdoista, on askel eteenpäin. Onkin tärkeä oppia haastamaan itseään ja asettamaan tavoitteita, sillä onnistumiset ja oppiminen kasvattavat itsetuntoa.

Omasta kokemuksesta sanottuna ajatusmallien muuttaminen vaatii jatkuvaa työstämistä. Olen taipuvainen ruoskimaan itseäni liikaa epäonnistumisista, mutta positiivisen asenteen kasvattamiseksi voisi esimerkiksi jatkossa kehua itseä pienistäkin saavutuksista eikä aina olla niin rankka itseään kohtaan. Epäonnistumisilta ei kukaan voi välttyä, mutta suhtautuminen niihin riippuu yksilöstä. Jos ei yritä uudelleen epäonnistumisen jälkeen, ei voi myöskään oppia mitään. Jos johtaja ei osaa oppia omista epäonnistumisistaan, en usko, että hän pystyy suhtautumaan oikein toistenkaan virheisiin. Oppiakseen hyväksi johtajaksi onkin käytävä läpi vaikeita asioita ja epäonnistumisia (Sydänmaanlakka, 2004, 171).

Motivoivien asioiden merkityksellisyys

Kannattaa siis rohkeasti etsiä asioita, jotka motivoivat, sillä onnistumiset ovat tärkeitä itsetunnon parantamiseksi. Motivoivia asioita voi olla vaikkapa uusi työ, harrastus, opiskelu tai muiden auttaminen. Olisi hyvä panostaa asioihin, joiden lähteenä on sisäinen motivaatio, eli se, että kokee tekemisen itselleen palkitsevana ja tekee niitä omasta ilosta eikä ulkoisista palkkioista kuten rahasta (Terveysverkko, 2019). Kun tekee jotain mukavaa, tarttuu samalla mukaan positiivinen asenne ja huomaakin pääsevänsä kohti tavoitteitaan. Tällöin myös itsetunto kohenee ja liikkuu eteenpäin matkalla kohti itsensä johtajuutta!

Lähteet

Ross, Stanley. 2014. "A conceptual model for understanding the process of self-leadership development and action-steps to promote personal leadership development". Journal of Management Development, Vol. 33 No. 4. Luettu 15.9.2019. Luettavissa: https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/JMD-11-2012-0147/full/html

Suomen Terveysliikuntainstituutti Oy. 2019. "Motivaatio". Luettu 15.9.2019. Luettavissa: https://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/motivaatio/

Sydänmaanlakka, Pentti. 2004. "Älykäs johtajuus". Helsinki: Talentum Media Oy.  

Varis, Teija. 30.3.2015. "Asiantuntija listaa: Tällainen on hyvä johtaja". Helsingin Uutiset. Luettu 15.9.2019. Luettavissa: https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/276190-asiantuntija-listaa-tallainen-on-hyva-johtaja

Väestöliitto. 2019. "Itsetunto".  Luettu 15.9.2019. Luettavissa: https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/mina-ja-muut/itsetunto/

Tavoitteellinen toiminta ja ajanhallinta

Voiko aikaa hallita? Syvennyimme viime tunnilla ajanhallintaan ja mieleeni tuli ensimmäisenä sana kiire. Ajanhallinta on yhä tärkeämpää tämän päivän työelämässä, sillä työn kuormitus ja kiire ovat kasvaneet (Malin, 2017). Aika on tärkeää, sillä se on niukka hyödyke ja sitä on rajoitettu määrä. Itsensä johtamisessakin on lopulta kyse ajanhallinnasta. Mutta miten ajanhallintaa voisi oppia?

Johda omaa asennetta

 

Luennon harjoitusten kautta tajusin, että suurin osa ajastani menee vain työhön ja opiskeluun. Havahduin myös siihen, että monesti totean: ”Jos ei olisi niin kiire koko ajan...”. Kiireestä onkin tullut ikään kuin itsestäänselvyys. Tunnilla viimeistään heräsin siihen, että ajanhallinnan kautta on tärkeää johtaa omaa elämää tasapainoiseen suuntaan.
 
Toikka (2018) kirjoittaa osuvasti, että kiire on asenne, josta pääsee halutessaan eroon. Asenne ratkaisee sen, miksi toiset ovat ajanhallinnassa parempia kuin toiset. Ajan hallitsemiseksi olisi tärkeää ikään kuin coachata itseään kysymällä: ”Miksi minulla on kiire?”, ”Mistä kiire aiheutuu?” (Toikka, 2018). 

Tunnillakin tuli esiin, että tahdonvoima on tärkeässä asemassa oman ajan hallinnassa, ja sitä voi tietoisesti oppia esimerkiksi tiedostamalla mikä itseä motivoi. Minua motivoi se, että voin tehdä itselle kiinnostavia asioita ja aionkin huomioida sen paremmin omassa ajankäytössä.

Pyri tavoitteelliseen toimintaan

Airilan ja Bergbomin (2017) mukaan ajankäyttöä ja tuloksellista itsensä johtamista auttavat hallitsemaan tavoitteiden määrittely ja priorisointi. Tavoitteellista ajanhallintaa voi suunnitella aikatauluttamalla tehtävät (Toikka, 2018). Aikatauluttaminen on itselleni selkeästi vaikein ajanhallinnan osa-alue, koska ikinä ei tule oikein suunniteltua omaa aikaa pitkällä aikavälillä. En ole esimerkiksi koskaan pitänyt kalenteria parhaana ystävänä, mutta tunnin jälkeen kuitenkin heräsi tahto parempaan ajan suunnitteluun ja kävin ostamassa itselleni sellaisen. Tästä se lähtee! Ajanhallinnassa keskeinen teema onkin itseohjautuvuus: tavoitteellinen toiminta lähtee yksilöstä itsestään. Aionkin ottaa enemmän vastuuta oman ajan suunnittelusta.

  

Lähde: Can the Eisenhower Matrix Make You Work Smarter?

 
Muista priorisoida

Priorisointi on vaikeampaa kuin miltä se kuulostaa ja usein tulee aloitettua juuri kaikista helpoimmista tehtävistä, jolloin aikaa ei jää vaikeammille tehtäville. Priorisointiin opin hyvän keinon, joka on Eisenhowerin matriisi (Eisenhower.me). Siinä tehtävät asetetaan kiireellisyyden mukaan ei-tärkeään ja tärkeään. Hyvinvoinnin kannalta tärkeää matriisissa olisi käyttää aikaa tehtäviin, jotka ovat ei-kiireellisiä, mutta tärkeitä. Yksi tämmöinen asia itselleni on liikunta, ja aionkin järjestää kalenterissani lisää aikaa sille.


Opi sanomaan ”ei” ja delegoi

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä: tärkeimpiä taitoja ajanhallinnassa on opetella sanomaan ”ei” (Airila & Bergbom, 2017). Tätä taitoa voi kehittää pohtimalla, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä. Jos asioita on liikaa, on hyvä oppia delegoimaan niitä. Varsinkin työelämässä tämä on mielestäni tärkeä taito, sillä omien rajojen puute saattaa johtaa uupumiseen. 
 
Yhdessä vaiheessa sain jatkuvasti viestejä töistä, jolloin tajusin, että on tärkeää osata itse määrätä omaa aikaa, eikä antaa muiden tehdä sitä. Olen tunnollinen ihminen ja sen takia on ollut vaikeaa opetella kieltäytymään, mutta olen huomannut, että lopulta rehellisyyttäni on arvostettu.

Siispä kannustan kaikkia olemaan rehellisiä itselleen ja toisille! 

Lähteet

Airila, Auli & Bergbom, Barbara. 2017. Työ, muu elämä ja ajanhallinta – Opas yrittäjille. Työterveyslaitos. Luettavissa 7.9.2019: https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2017/10/Opas-II_Ty%C3%B6-ja-muu-el%C3%A4m%C3%A4-SU-FINAL-VERKKOON.pdf

Eisenhower.me. 2019. Introducing the Eisenhower Matrix. Luettavissa 7.9.2019: https://www.eisenhower.me/eisenhower-matrix/
 
Luentomateriaalit. 5.9.2019. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Malin, Risto. 1.11.2017. Pardia: Työtehtävien määrä lisääntynyt kolmella neljästä – ”Kiire ja henkinen uupuminen rasittavat ennen kaikkea alle 45-vuotiaita”. Luettavissa 7.9.2019: https://www.talouselama.fi/uutiset/pardia-tyotehtavien-maara-lisaantynyt-kolmella-neljasta-kiire-ja-henkinen-uupuminen-rasittavat-ennen-kaikkea-alle-45-vuotiaita/1604d59b-87c7-34df-9450-fcdd62c05429

Toikka, Virvamaria. 4.12.2018. Haluatko eroon kiireestä? Johda oma arki stressittömäksi. Y-Studio. Luettavissa 7.9.2019: https://y-studio.fi/yrityksen-kasvu/johtaminen/haluatko-eroon-kiireesta/